Olkanivel on toimintakyvyn kannalta tärkeä nivel.
Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaan liittyvä kipu (tendinopatia).
Rappeumaperäiset jännevaivan hoitolinja on ensisijaisesti konservatiivinen (fysioterapia/kuntoutus)
Kirurginen hoitolinja valitaan usein tapaturmaperäisissä vaivoissa (kiertäjäkalvosimen repeämä tai nivelen epävakaus) sekä toisinaan rappeumaperäisessäkin läpäisevässä repeämässä, jos konservatiivinen hoitolinja ei ole tuottanut tulosta.
Olkanivelen rakenne
Olkanivel on kehon liikkuvin nivel ja se koostuu toiminnalisesti kolmesta eri nivelestä:
glenohumeraalinivel (GH-nivel)
akromioklavikulaarinivel (AC-nivel)
sternoklavikulaarinivel (SC-nivel)
GH-nivel on pallonivel, joka muodostuu olkaluun puolipallomaisesta nivelpinnasta, vastapintana olevasta lapaluun nivelmaljasta eli glenoideumista ja nivelmaljaa ympäröivästä rustorenkaasta eli labrumista.
GH-niveltä tukevat nivelsiteet sekä labrum. Niiden antama tuki on kuitenkin vähäinen. Siksi lihaksiston, ns kiertäjäkalvosimen, antama tuki on GH-nivelen kohdalla tärkeässä roolissa. Kiertäjäkalvosimen lihakset liikuttavat olkaniveltä, sekä tukevat sen nivelmaljaan. Kiertäjäkalvosimen lihaksista etenkin supraspinatuksen jänteessä on heikon verenkierron alueita. Heikon verenkierron lisäksi sen sijainti altistavat sen rappeumalle.
Olkanivelen normaali liikkuminen edellyttää, että kaikki kolme niveltä, joista se koostuu, toimivat oikein. Vietäessä käsivartta täyteen 180 asteen loitonnukseen, toisin sanoen sivukautta sormia kohti kattoa, solisluun lateraalipää nousee normaalisti ylös 30–60 asteen kulmaan ja solisluu kiertyy 30–50 astetta oman akselinsa ympäri.Myös rintarangan ryhti ja liikkuvuus mahdollistavat olkanivelkompleksin liikkeen.
Olkapään jännevaivat ovat useimmiten rappeumaperäisiä. Kiertäjäkalvosimen jänteen rappeuma voi edetä jänteen repeämäksi. Kiertäjäkalvosimen vaivojen ilmaantuvuus kasvaa iän myötä.
Olkapään jännevaivoja lisäävät olkaniveen kohdistuvat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot Jänteeseen voi tulla repeämä tapaturmakin seurauksena, mutta usein tuolloinkin taustalla voi olla rappeumaa, altistaen repeämälle.
Tendinopatia-oireet
rasituskipu olkapään alueella
yökipu olkapään alueella ja usein olkavarren yläosan ulkosyrjällä olkavarren aktiivisten liikkeiden kivuliaisuus ja rajoittuneisuus
kipukaarioire ja paikallinen palpaatioarkuus. Passiivinen liikelaajuus sen sijaan on normaali ja kivuttomampi.
Jännetesteissä kipu viittaa tendinopatiaan, ja alentunut voima jänteen repeämään, joskin on huomattava että alentunut voima voi olla myöskin kivusta johtuvaa.
Olkapään jännevaivojen alkuvaiheen hoidossa, kun nivel on kivuliaimmillaan, on tärkeää säätää kuormitusta kivuttomalle tasolle. Tukena ovat omatoimiset liikeharjoitteet ja tarvittaessa kipulääkitys. Myös kylmähoidosta voi olla apua.
Jos oireet jatkuvat, on syytä jatkaa kuntouttusta terapeuttisella harjoittelulla fysioterapeutin opastamana. Fysioterapeuttisen alkututkimuksen perusteella asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen harjoitteluohjelma. Fysioterapeutin tekemässä haastattelussa selvitetään mm. kipua aiheuttavat liikkeet, kivun jatkuvuus ja kivun taso.
On tärkeää myös ymmärtää, mitkä ovat asiakkaan toiveet ja tavoitteet olkanivelen toimintakyvyn kannalta. On hyvä ymmärtää, onko asiakkaan tavoitteena saada voimakas olkapää, jolla pystytään nostamaan painoja tai heittämään, vai onko tavoitteena kenties saada paita omatoimisesti puettua ylle.
Fysioterapeuttiseen tutkimiseen kuuluvat myös isometriset testit, sekä liikkuvuustestit. Näillä voidaan arvioida vamma-aluetta sekä vammautumisen syitä, ja lähteä suunnittelemaan asiakkaalle yksilöllinen fysioterapeuttinen harjoitusohjelma, joka tukee olkanivelen kuntoutumista asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden
Comments